Katsaus teräsmarkkinaan 2021 ja arvailut 2022

Keväällä arvuuttelin blogissa, miten kauan teräksen hinnannousu kestää. Kysyin itseltäni, onko kyseessä lyhytaikainen piikki vai pidempi- tai jopa pysyväiskestoinen nousu? Loppukesästä oli jo selvää, että lyhyestä piikistä ei ole kysymys, vaan korkeiden hintojen kanssa tullaan elämään pitkään.

Tähän mennessä teräsmarkkinoilla tapahtunutta:

Raakamalmin hinta lähti kovaan nousuun kesällä 2020 ja saavutti huippunsa toukokuussa 2021. Teräksen hinta lähti seuraamaan raakamalmin hinnannousua joulukuussa 2020 ja saavutti huippunsa syksyllä 2021. Teräksen hinta nousi Euroopassa yli 100 %. Amerikassa nousua oli jopa 200 %. Jalostetuimpienkin tuotteiden hinnat nousivat 50 %, vaikka niissä teräksen lisäksi hintaan vaikuttavat merkittävästi monet muutkin asiat, kuten esimerkiksi sinkitys ja maalaus.

Pitkälle jalostettujen terästuotteiden hinnat ovat nousseet vuodessa 50 %


Heinäkuun 21. päivä rautamalmin hinta lähti jyrkkään laskuun ja tähän mennessä malmin hinnasta on sulanut yli 50 %. Mielenkiintoista kyllä, romuteräksen hinta ei ole laskenut juuri lainkaan vaan sahaa tällä hetkellä vain noin 10 % alle kevään huipputason. Ilmiö, jossa malmin ja kierrätysteräksen hinnat eivät seuraa lainkaan toisiaan, lienee historiassa ainutlaatuinen.

Rautamalmin hinnan romahdus johtuu käytännössä yksinomaan siitä, että maailmanmarkkinoille on tullut loppukesästä valtava määrä australialaista malmia. Syy tähän kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaan on Kiinan ja Australian välinen diplomaattinen kriisi, joka laajeni keväällä kauppasodaksi ja Kiina lopetti muun muassa hiilen ja malmin oston Australialta.

Australia on ylivoimaisesi maailman suurin rautamalmin tuottaja ja Kiina normaalioloissa ylivoimaisesti suurin (australialaisen) rautamalmin ostaja. Nyt kun Kiina ei osta malmia, Australialla riittää malmia muulle maailmalle yli tarpeen ja kyvyn käyttää. Hinnat reagoivat putoamalla. Kyse on molemmin puolin kovasta pelistä – Australia tietysti häviää vähintään kymmeniä miljoonia dollareita päivässä, kun malmin hinta on romahtanut. Toisaalta malmin hinta pysyy alhaalla vain niin kauan, kun Kiina ei malmia osta, vaan seisottaa mieluummin omia terästehtaitaan raaka-aineen puutteessa. Kiinalle tilanne on ongelmallisempi. Rakentaminen ja teollisuus eivät ilman terästä pärjää. Tällä hetkellä konsensus onkin se, että Kiinan yritykset laittaa Australia polvilleen eivät ole onnistuneet ollenkaan. Kiinalle energiapulan, terästehtaiden sulkemisen ja rakentamisen hyytymisestä aiheutuneita kustannuksia voimme tietysti vain arvailla.

Normaalisti tällainen kauppasota ratkeaa siihen, että molemmat osapuolet häviävät siinä liikaa rahaa. Tällä kertaa kauppasodan juuret ovat kuitenkin puhtaan poliittis-diplomaattiset, eikä raha tällä kertaa ratkaise kaikkea.

Vaikka malmin hinta on romahtanut, teräksen pitkän aikavälin futuuritkaan eivät ole vielä isosti reagoineet tilanteeseen. Tulkitsen tämän niin, että toistaiseksi markkina uskoo yhä lyhyen aikavälin kriisiin. SSAB:lle ja muille eurooppalaisille teräsyhtiöille tällainen kriisi on nähdäkseni lähinnä tervetullut. Markkinoilla on malmia saatavana halpaan hintaan, mutta tehtaat ovat myyneet omat tuotantonsa kuukausia eteenpäin. Niin kauan, kuin markkinoilla on pulaa lopputuotteista, hinnat eivät putoa, vaikka raaka-aine halpenisikin. Seurauksena luulisi olevan terästehtaille vain entistä lihavampia katteita.

Oma mausteensa tähän soppaan on globaali komponenttipula, joka pakottaa esimerkiksi autotehtaita ajamaan tuotantoaan alas. Tämä saattaa hetkellisesti korjata kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa Euroopan teräsmarkkinoilla ja laskea myös hintoja. Nähdäkseni kuitenkin tämä kysynnän (ja hintojen) lasku jää väliaikaiseksi, sillä komponenttipulan helpottaessa autoteollisuus tulee tarvitsemaan terästä entistä kipeämmin kiriäkseen kiinni toimitusaikataulujaan. Jos lisäksi Kiina alkaa taas ostaa malmia markkinoilta, kysyntä tulee taas ylittämään tarjonnan. Lopputuoksena saattaa siis 2022 loppupuolella olla teräksen entistä kovempi kysyntä (ja kovemmat hinnat) kuin nyt.

Toistaiseksi ei mielestäni ole syitä uskoa tai perusteita toivoa, että 2022 tultaisiin näkemään paljoakaan halvempia hintoja, kuin ne hinnat, joiden kanssa olemme eläneet nyt 2021 loppuvuoden.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Teräsmarkkinakatsaus – hinnat jatkavat nousuaan

Miksi Virten kaltaisia firmoja on yhä olemassa?

Uutta tietoa teräksen hinnanoususta